Keittiö stressiä

Kovana keittiön käyttäjänä otan keittiön suunnittelun hyvin vakavasti. Ensimmäinen stressin aihe on tila, voiko ihmisellä olla tarpeeksi suurta keittiötä? Ei voi. Toinen stressin aihe on ulkonäkö ja käytännöllisyys, nämä kun ei millään tunnu kävelevän käsi kädessä. Keittiön kokoon ei tällä kertaa pysty vaikuttamaan ja näin ollan säilytystila ja keittiön käyttöominaisuudet on etusijalla. Jos pitää leipomisesta (ja leipomusten syömisestä) yhtä paljon kun minä, on kunnon leivontataso paikallaan. Olen aina toivonut ikkunan alle itselleni isoa leivontatasoa ja nyt sen saan. Tulevassa keittiössä on reipas 2 m pelkkää tasoa ikkunan alla. Jos saisin valita laittaisin niin uunin kuin astianpesukoneen käyttötasoon mutta tällä kertaa piti valita. Edellisessä keittössä itselläni oli uuni käyttötasossa ja nyt tulee astianpesukone. Miksi valitsin näin? vaihtelu virkistää ja kahden lapsen taloudessa tiskikone on suuremmalla käytöllä kuin uuni.

Mitä muuta keittiössä pitää olla? tietenkin apteekkarin kaappi joka vetää tavaraa mielettömät määrät. Ulosvedettävät laatikostot ovat paljon käytännöllisempiä kuin pelkät kaapit, siis ainakin omasta mielestä. Isoille kodinkoneille esim. yleiskone pitää olla kaappitilaa. Jääkaapin että uunin vieressä pitää olla laskutilaa. Liesi ja vesipiste pitää olla suhteellisen lähekkäin. En usko että säilytystilaa yleensäkään voi olla liikaa keittiössä. Avohyllyt ovat ihania yksityiskohtia mutta valitettavasti sellaisia ei omaan keittiöön nyt mahdu.

Keittiö toimittajaksi on päätetty Ikea joka on hyväksi ja edulliseksi todettu. Tasot ja hanat ovat vielä hakusessa. Välitilan laatta tulee olemaan fasettireunaista harmaata laatta joka ladotaan tiililadonnalla. Tälläistä laattaa en mistään löytänyt mutta ABL-laatoilta sai teetettyä itselle sopivan värisen laatan. Pitkän harkinnan jälkeen päätimme laittaa keittiön lattiaan Aitokivi designin super white 60 cm x 60 cm laatan. Liesituulettimen päälle rakennetaan koristeellinen huuva.

Tässä keittiösuunnittelua kuvin

Ainakin pääraaka-aine pysyi samana

Tässäpä surullinen tarina pääsiäistipujen synnystä. Pääsiäisen kunniaksi päätin kokeilla elämäni ensimmäisen kerran cookie popseja. Confetin blogissa oli ihana ohje pääsiäistipu popseista ja niin päätin yllättää sukulaiset pääsiäisenä ja viedä näitä ihanuuksia tuliaisiksi. Sanotaan nyt jo selvennykseksi että en linkitä tähän confetin kuvaa varsinaisesta ohjeesta koska on tarpeeksi rankkaa laittaa kuva omista versioista.

Ohjeessa tipuissa oli käytetty kaurakeksejä, ananasmehua ja ananastuorejuustoa. Ohjeen mukaan popsit kuuluisi kuorruttaa keltaisella candy melts kuorrutteella. Ensimmäinen vastoinkäyminen tuli leivontakaupassa kun keltaiset candy meltsit oli loppunut. Eihän siinä auttanut kun säveltää. Päätin lennosta että teen kuorrutteen valkosuklaasta jonka värjään keltaiseksi... problem solved, ei ongelmaa mitä tämä leivontaässä ei ratkaisisi. Niin suuntasin tyytyväisyyttä uhkuten kauppaan ostamaan pops taikina tarvikkeita. Kun ideoinnin makuun kerran oli päästy alkoi päässäni kehittymään ajatus siitä ettei kaurakeksit ja ananas ehkä ole paras vaihtoehto. Muistin myös lukeneeni joskus cookie popseista missä oli pätkistä. Noh mutta ei muuta kun reseptiä hieman säveltämään ja kaurakeksien tilalle dominoita, ananasmehun tilalle pätkiksiä ja tuorejuustoa. Jo tässä vaiheessa pätevämpi blogin lukija ymmärtää että pops massasta tulisi astetta haastavampi käsitellä, itsehän en toki tätä vielä tässä vaiheessa tajunnut. Kun lapset nukkuu on hyvä ottaa tippa punaviiniä ja alkaa leipomaan. Onneksi olin tajunnut massan olevan sen verran suklaista että ennen päällystämistä popsien olisi syytä olla mahdollisimman kylmiä. Mitään suoraa ohjetta kuinka paljon esim. tuorejuustoa ohjeeseen tulisi ei ollut vaan luotin omaan silmään ;) Olenhan kokenut leipoja...

Vaikka popsit oli jääkylmiä ennen kuorruttamista alkoi ne sulamaan käsiin jos palloon koski. Nyt kun pops taikina oli tumma ei valkosuklaan pigmentti millään meinannut peittää itse massaa. Ideahan popseissa on että ne dippaisi suklaamassaan mutta päädyin lopulta valuttamaan suklaan popsien päälle. Tipu popseista tuli yllättäen paistettuja kananmunia mutta hei! pääraaka-aine pysyi samana.

Tässä siis kuvina pääsiäisen paistetut kananmunat

 

Ja tässä vielä ohje kananmuniin:

Pops massa:

Fiiliksen mukaan dominoita noin 1 1/2 pakettia

Yksi pussi pätkistä joista leipoja syö muutaman ja lapsi yhden

Tuorejuustoa oman silmän mukaan.

Kuorrute:

Valkosuklaata paljon paljon enemmän kuin leipojan oma silmä olisi sanonut

eli noin 200 g ainakin

Keltaista tomuväriä

Kananmunien nokat värjättyä marsipaania

Silmät mustia sokerihelmiä

Tässä muuten oikeasti leivontavinkki perään. Kun värjäät valkosuklaata niin helpointa on käyttää tomuväreillä värjäystä, niillä onnistuu 99 % varmasti. Pastaväreillä värjäys onnistuu oman kokemuksen mukaan hyvin harvoin. Suklaa kun ei ole tuon nesteen kanssa parhaimpia ystäviä. En ole vielä saanut selville minkä takia joskus tuo pastaväreillä värjääminen onnistuu ja joskus ei, luulen että myös käytetyllä suklaalla on väliä.

 

Keittiön lattia

Voi voi. Olin ajatellut tietäväni millaisen lattian keittiööni haluan MUTTA olettekos käynyt laattaosastoilla? Laattoja on noin tuhat eri väriä ja muotoa. Jos siellä ei saa päätä sekaisin niin ei missään, siihen päälle vielä internetin ihana maailma niin vaihtoehtoja on aivan liikaa. Itsellä oli edellisessä keittiössä laminaatti ja voin sanoa sen olevan todella paljon ystävällisempi jaloille kuin laatan. Siitä huolimatta että laatasta saa jalat kipeäksi oli uuteen keittiöön haaveissa kiiltävä tumman harmaa laatta. Keittiön yleisväritys tulee olemaan yllätys yllätys valkoinen ja tasot todennäköisesti mustat. Lattiamateriaalia valitessa pitää huomioida meidän tapauksessa kissat ja lapset. Lattian tulee kestää kynsiä ja mahdollisia pieniä "vesivahinkoja". Olisi myös suotavaa että lattia olisi helppo pitää puhtaana.

Olen päätynyt siihen että meille oikeat lattiamateriaalit ovat laminaatti tai laatta. Olen yrittänyt miettiä näiden lattioiden hyviä ja huonoja puolia.

Laatta:
- kova jaloille
- kylmä talvisin
+ kestävä
+ kaunis
+ helppo pitää puhtaana

Laminaatti:
+ lämmin jaloille
+ riippuen kuviosta myön lämpöisempi visuaalisesti
+ kaunis
- arka materiaali kosteudelle
- ei niin kestävä kuin laatta

Tässä kuvina ne lattiavaihtoehdot joista lähdetään valitsemaan. Eihän ne niin kovin erillaisia ole vai mitä? :)

Onko tässä ensimmäisessä kuvassa laatta vai laminaatti?

Kun lapset nukkuu on aikaa haaveilla

Muutama unelma kuvina. Valkoinen makuuhuone on allekirjoittaneen heikkous tai oikeastaan valkoisen ja harmaan yhdistelmä. Edellisestä remontista kuitenkin huomasin kuinka tärkeitä juuri oikeat sävyt on tunnelman kannalta. Sävyihinhän vaikuttaa taas valaistus, joka tuntuu olevan ihan oma ja HYVIN HAASTAVA maailmansa. Aikaisemmassa makuuhuoneessamme oli harmaa tapetti, josta täällä blogissa onkin kuvia. Niin siitä tykkäsin että haluaisin saman tapetin, kuitenkin mielessä käy onko kyseisen tapetin kuvio liian hallitseva. Alla olevissa kuvissa seinät ovat hyvin seesteisiä. Itse pitäisin romanttisesti mutta selkeästi tyylistä, näiden kahden asian yhdistäminen onkin haasteellista.

Siis jotta makuuhuone olisi mieleinen pitäisi:

•  valkoisen ja harmaan sävyt olla erillisinä juuri oikeat ja sopia vielä yhteen
•  valaistuksen tuoda sävyt oikein esille mutta olla makuuhuoneeseen sopivan hämyinen
•  tyylin olla selkeä mutta romanttinen.

 Ajatukset ovat siis selkeät mutta kukahan nämä toteuttaisi?

      Ja viimeinen on ehdoton suosikki

Lohturuokaa

Meidän perheessä on sairastettu nyt viikko tolkulla. Varsinkin tuolle kuumeiselle 2-v voi olla haastavaa saada uppoamaan mitään. Mummi tekee usein puuron kanssa mansikkakiisseliä tuolle meidän vanhimmalle ja se itsellekin tuli tänään mieleen. Joudun häpeissäni myöntämään että taisi olla ensimmäinen kerta kun kiisseliä teen. Todella helppo ruoka ja terveellisyyskin riippuu täysin kokista. Tässä nyt kuitenkin jonkinlainen ohje

Mansikkakiisseli
8 dl vettä
Noin 500 g mansikoita. Tämähän on täysin makuasia.
1 dl sokeria, myös makuasia
1 rkl vaniljasokeria, myös makuasia
n. 4 rkl perunajauhoa.

Laita vesi, sokerit ja tässä tapauksessa jäiset mansikat kattilaan. Kiehauta ja ota pois levyltä. Sekoita 1dl kylmää vettä ja perunajauhot keskenään. Kaada perunajauho-vesiseos ohuena nauhana kiisseliin sekaan. Tässä kohtaa jo näet kuinka kiisseli alkaa sakeutumaan ja voit itse vaikuttaa kuinka paksua kiisseliä haluat. Nosta kattila liedelle ja anna kiisseliä pulahtaa muutama kerta ja valmis. Kaada kiisseli tarjoiluastiaan ja ripottele päälle sokeria, näin estät kiisseliin kuortumisen.

Ja aikuisten lohturuokana toimii tänään jo täälläkin blogissa mainittu jamie oliver pizza.

Wings

Ja toisin kuin moni otsikosta luulee nyt ei puhuta kanansiivistä, (sorry rakas mieheni) vaan adidaksen tennareista. 90-luku on muodissa ja ainakin oman facebookin mukaan se on aiheuttanut kylmiä väreitä monelle. Itse taas 80-luvun lapsena pidän 80-90-luvun muotia niin hauskana ja ennen kaikkea se ei ole niin vakavaa.

Noh asiasta siihen mitä olin tulossa kirjoittamaan. Jeremy Scott on tunnettu suunnittelija tuolla pohjoin-Amerikassa ja hän on suunnitellut Adidakselle hieman erillaisen malliston. Ei ole tietoa kuinka kauan näitä on ollut markkinoilla mutta ulkomaisista streetstyle blogeissa näitä on näkynyt porukalla käytössä. Kova olisi kuume saada itsellekin kesäksi tälläiset adidaksen wings tennarit mutta onko nämä liikaa?

Sisustustarrat hot or not

Ylläolevaan kysymykseen vastaisin not mutta onhan niissä oma viehätyksensä. Sisustustarrat ovat tulleet ilmeisesti jäädäkseen sisustuksiin. Nykyään saa vaikka omalla tekstillä varustettuja tarroja tilattua netistä. Kaiken maailman hong kongit yms myy niitä iänikuisia goodnight, bon appetite tekstejä

Ensimmäinen ajatus itsellä oli ettei meidän uudesta kodista löydy yhtäkään sisustustarraa paitsi ehkä lasten huoneista. Joudun kuitenkin syömään sanani kun näin tämän ihanuuden. Matkalaukku kokoelma sopii kuin nenä päähän meidän tulevaan keittiöön. Se olisi kuitenkin tarkoitus saada rapattuun pintaan... Onkohan täysin epäonnistunut idea tarra rapatussa pinnassa? ideoita otetaan vastaan miten tarran saisi pysymään.

Tässä toinen varteenotettava tarra mutta tämän haluaisin lastenhuoneen seinälle. Tämähän kyllä sopisi ihan mihin tahansa huoneeseen, Ferm Livingin tarrat ei useinkaan ole yksilöity juuri tietylle ryhmälle tai huoneeseen mikä on suuri plussa.  Huomatkaa muuten tuo pikkuinen valkoinen jakkara missä lapsi seisoo, voiko söpömpää olla!

Nämä sisustustarrat ovat Ferm Living nettisivuilta.

Back to blogger

Niin paljon on muuttunut sitten 2010. Perhe on lisääntynyt kahdella pienellä prinsessalla. Asuinpaikkakunta ei ole enää Kellokoski vaan Vantaa. Ocicat kasvatus mitä varten tämän blogin joskus perustin on laitettu jäihin. Miksi sitten innoistuin uudestaan ylläpitämään blogia? Blogi on kuin päiväkirja mitä on itsekin kiva myöhemmin lueskella. Tällä hetkelle kotosalla ollessa tulee leivottua, jatkossa myös sisustettua ja remontoitua, joten materiaalia blogiin syntyy toivottavasti päivittäin tai ainakin viikottain. Olemme muuttamassa muutaman kuukauden sisällä uuteen kotiin johon on tulossa melko suuria remontteja joten niitäkin saa täällä seurattua. Tulen kertomaan lisää remontin kohteesta ja suunnittelusta myöhemmin.

Siis tervetuloa lukemaan uudistunuttu Animagi life blogia

Joulua

Meille on laitettu joulu jo muutama viikko sitten. Jotain jouluista on tullut leivottuakin tässä joulukuun aikana. Kuivakakut ei ole oikein ominta minulle mutta tästä tulee mieleen lapsuuden joulut koska tätä äiti aina leipoi.

Suklaa-appelsiinikakku
200 g rasvaa
200 g sokeria
4 munaa
250 g vehnäjauhoja ( 1 dl = n. 65 g)
2 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliini tai vaniljasokeria
puolen appelsiinin ohuelti raastettu oranssi kuori ( tai osta kuoriraaste valmiina)
0.5 dl appelsiinin mehua
0.25 dl maitoa ( nesteitä ei saa sekoittaa keskenään, jotta ei juoksetu)
noin 80 g rouhittua tummaa suklaata ( esim. talous-)
Valmistaminen:
- vatkaa rasva ja sokeri hyväksi vaahdoksi
- lisää puolet munista, neste+kuori ja puolet keskenään sekoitetuista kuivista aineksista ja sekoita rivakasti taikinaksi
- lisää loput munat ja kuivat ainekset ja sekoita taikinaksi
- yhdistä taikinat
- lisää suklaarouhe taikinaan  ja sekoita varovaisesti sekaisin
- paista kakku voidellussa ja jauhotetussa vuoassa 150 - 170 asteen uunissa noin 1 tunti. Tarkista kakun kypsyys. Jäähdytä hieman ja kumoa.

 Kuorrute:
suklaatomusokeria + vettä
koristehiutaleita

Onhan tähän pakko laittaa muutama muukin kuva. Ensinnä yksi jouluinen tuikkukuva ja sitten papun huone on saanut jotain uutta sisältöä

Vauvailua

Meillä on viimeinen kolmannes odotuksesta jäljellä tai ei oikeastaan enää ihan sitäkään <3 Aika on mennyt nopeasti ja vauva tuntuu kasvavan mahassa kovaa vauhtia. Kamala olisi kiire jo nähdä millainen kaveri se meidän Papu on.
Onhan sitä tullut "jotain" hankittua vauvaa varten, vaatteita enemmälti. Ensisängyn Papu on saanut jo meidän makkariin. Sänky on siinä nyt kissoja varten jotta kaikki ei olisi niin uutta ja ihmeellistä kun vauva saapuu. Sänky ei siis ole vielä ihan valmis eli lakanat yms puuttuu. Ensisängyksi valitsin Oran haikarapussin, se miellytti heti kovasti silmää. Vauvanhuone sai viikko sitten uuden maalin ja eilen perhoset lentelemään seinille. Kova on kiire päästä laittamaan lisää huonetta :)

Syksyä ja kynttilöitä

Pitkään aikaan ei ole tullut päivitettyä blogia. Työ vie kaiken ajan ja tuleva perheenlisäys kaiken mahdollisen vapaa-ajan <3 En ole saanut edes valmiista keittiöstä otettua kuvia tänne. Tuleva vauvanhuone on vielä varasto asteella mutta ehkä saamme seurata sen remontointia seuraavaksi blogissa. Tässä muutama syksyinen kuva kynttilöistä

Omenarahkapiirakka

Omenakauden kunniaksi tehdään tällä ohjeella ja toistamiseen tänä syksynä omenarahkapiirakkaa

Valion omenarahkapiirakka

Pohja
1	muna
1 1/2 dl	sokeria
75 g (3/4 dl)	Valio Oivariinia
2 dl	Valio maitoa
4 dl	vehnäjauhoja
2 tl	leivinjauhetta
Täyte
3-7 kpl (600-700 g)	omenia
3 rkl	sokeria
1-2 tl	kanelia
1 prk (250 g)	Valio maitorahkaa
1 dl	Valio kuohukermaa
1	muna
3 rkl	sokeria
1 tl	vanilliinisokeria
1/2 rkl	sitruunamehua

Kuori omenat ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi mikronkestävään vuokaan. Ripota sokeri omenien päälle. Hauduta omenaviipaleita täydellä teholla mikrossa, kunnes ne pehmenevät, 3-6 min. Valmista sillä aikaa taikina. Sekoita muna ja sokeri. Lisää sulatettu Oivariini, maito ja jauho-leivinjauheseos nopeasti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun, halkaisijaltaan n. 29 cm piirasvuokaan. Mausta pehmenneet omenaviipaleet kanelilla ja levitä ne taikinan päälle (jos omenista on irronnut paljon nestettä, jätä se pois). Sekoita rahka, kuohukerma, muna, sokeri ja mausteet. Kaada rahkaseos omenien päälle. Paista 175 asteessa 45 - 50 min. 

Kakku pienellä töhölle

Ensinnäkin anteeksi etten ole päivittänyt blogia. Työ tuntuu nyt haittaavan harrastusta. Remontti on edennyt ja pitäisikin ottaa uusia kuvia mm. valmistuneesta keittiöstä.

Tässä nyt kuitenkin kuvaa ja juttua nimiäiskakusta. Kummin kunnia oli tehdä nimiäiskakku pienelle Varpu tytölle. Kakku itsessään oli 8 munan kakku ja onneksi olin ostanut säädettävän reunavuoan Ullan Unelmasta viime talvena. Normaaliin kakkuvuokaan ei tälläistä saa tehtyä. Valitettavasti minulla tuo vuoka ei ole pitänyt kakkupohjia sisällään vaan taikina valuu vuoan alta. Keksin kuitenkin keinon ja laitan kakkuvuoan päälle painavan vuoan siksi aikaa että taikina on hyytynyt.
Kakku sisältää valkosuklaa- ja mustikkamoussea ja oli kieltämättä oikein makoisaa.
 

Mamman marjapiirakka

Juu en käynyt keräämässä mustikoita ja ohjekin on mansikkamäen blogista. Oman äitin yksi bravuuri leivonnainen oli mamman marjapiirakka ja onhan se hyvää <3

Ohje siis suoraan mansikkamäestä

Pohja:
100 g voita tai margariinia
3/4 dl sokeria
1 kananmuna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
n. 4 dl mustikoita
1 prk kermaviiliä
1 prk rahkaa
1 valkuainen
1 tl vaniljasokeria
sokeria
 
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää kananmuna vatkaten taikinaa.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan. Levitä taikina vuoan pohjalle ja reunoille (läpimitta 23 cm).
Kaada päälle marjat.  Tee täyte ja mauste se makusi mukaan sokerilla. Levitä täyte marjojen päälle.
Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Banoffee

Olen monen blogista ihaillut banoffee torttua. Banoffee torttu on keksitty 60-luvulla Englannissa. Se on yhdistelmä keksiä, kinuski, banaania ja kermavaahtoa. Voiko noista aineista syntyä mitään pahaa? EI

Banoffeen kinkkisin puoli on kondensoitu maito joka voi kuulostaa hieman erikoiselle. Vielä kun lisätään että sitä pitäisi keittää purkissa 3 tuntia hiljaisella lämmöllä, kuulostaa se tälläisen amatöörileipojan korvaan pahalle.

Siis selvennykseksi alkuperäisessä banoffee reseptissä kondensoitua maitoa keitetään omassa purkissaan 3 tuntia vesihauteessa hiljaisella lämmöllä. Ilmeisesti moni muukin on kokenut tämän aikaa vieväksi joten olen törmännyt muutamassakin blogissa vaihtoehtoon että kinuski valmistetaan mikrossa. Pullahiiri  neuvoo blogissaan mikron lämmöksi 500 W ja ajaksi kinuskin valmistukseen 5-6 min. Minun mikrossa ei ole näkyvillä Watti määriä joten ei voinut kuin laittaa keskilämmölle ja alkaa valmistamaan kinuskia. Ensiksi pitää olla mikrokuumennusta kestävä astia mihin maito kaadetaan. Sitten ei muuta kuin lämmittämään. Aika ajoin maitoa pitää sekoittaa, suosittelen tuijottamaan mikroa ettei maito pääse kiehumaan yli.  Huomaat kun kinuski alkaa kiehumaan ja sakeutumaan. En tiedä keitinkö kinuskista liian tönkköä mutta ainakin minulla siitä tuli melko kovaa. Ennen kinuskin tekoa kannattaa murskata keksit + rasva ja tasoitella seos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Kaada kuuma kinuski keksipohjan päälle ja pilko banaanit kinuskin päälle.

Vatkaa kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Pursota tai sivele kermavaahto banaanien päälle. Vaihtoehtoisesti voit laittaa banaania myös koristeeksi tortun päälle. Yleisesti banoffee koristellaan suklaalla tai kaakaojauheella. Huom! banoffee torttu on parasta kun se on saanut esim vetäytyä yön yli.

Rucolapizzaa ala Jamie Oliver pohja

Meillä on jo monta päivää ollut jääkaapissa iso mozzarellapallo. On ollut selkiö että kun uusi uuni tulee niin meillä tehdään rucolapizzaa. Näin homma eteni:Pizzapohjan olen bongannut jo aikaa sitten otetaan ensin puoli kiloa voita - blogista. Yksi blogi jota meillä seurataan ja voin suositella muillekin.
Tästä tulee 3 pizzapohjaa.

2 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
5 ½ dl durumvehnäjauhoja
suolaa
n. 3 dl kädenlämpöistä vettä
n. 7 g kuivahiivaa
½ rkl sokeria

Helppo teeseitse resepti tomaattikastikkeelle

HYVÄÄ oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä
basilikaa tai/ja oreganoa
mustapippuria
suolaa
hunajaa
balsamicoa
2 tuubia tomaattipyrettä

Sekoita ensin neste, kuivahiiva ja sokeri keskenään. Anna seoksen levätä ja sillä aikaa sekoita jauhot ja suola. Kaada neste jauhoseoksen joukkoon ja vaivaa taikina kiinteäksi. Nosta taikina kulhosta ja jatka vaivaamista työtasolla. Taikinaa pitää työstää noin 10 min, huomaat kyllä eron kun taikinasta tulee kimmoisa pallo. Jauhota pallo kevyesti ja laita se lepäämään  kelmun alle. Taikina saa olla rauhassa nyt noin 15-30 min. Sillä aikaa voit tehdä esim. tomaattikastikkeen pizzan päälle ja muuta vermeet mitä ikinä haluat pizzan päälle laittaa.

Muutama sananen tomaattikastikkeen valmistuksesta:
Hyvää oliviiöljyä siksi että huonoissa on aina kitkerä maku. Meillä oli tällä kertaa käytössä tuliaiseksi Kreikasta saatua oliiviöljyä ja oli bueno :) Laita oliiviöljy kattilaan ja kuullota valkosipulit. Tälläiseen tarkoitukseen on mielestäni parempi leikata ohuita valkosipuli viipaleita kynsistä. Valkosipulipuristemalla voit saada kitkerän maun sipulista esiin. Kuullota siis kynsiä ja lisää silputtu basilika tai/ja oregano mauste. Anna olla pieni hetki, voit tuoksuttaa kuinka italialainen ravintolan tuoksu leviää keittiöön. Lisää mustapippuri ja suola. Sen jälkeen tomaattipyree, hitusen balsamicoa ja hunajaa. Tämä on tälläinen oma ohje ja ei ole mitään mittoja. Tärkeää on se että itse maistelee ja saa sen omaan suuhun sopivan maun. Tämä kastike saa kuitenkin olla suolaista ja hunajaa saa olla sen verran että se pehmittää tomaattipyreen kovan maun. Balsamicoa sen verran että se leikkaa "kastikkeen" eli maistuu aavistuksen.

Nyt taikinapallo on levännyt ja olet laittanut kaikki pizzan päällyset valmiiksi. Jaa pallosta niin monta pohjaa kuin haluat tehdä (isoja tästä tuli sen 3 kpl)  Kaulitse taikinapalloista omaan uuniin sopivia palloja. Jamie kuulemma suosittelee paistamaan pizzan graniittipalan päällä jos sellaist ei löydy niin vaihtoehtona on myös alumiinifolio ja uuniritilä. Nyt oli ensimmäinen kerta kun meillä paistettiin pizzaa näin ja varmasti paistamme jatkossa pizzan aina ritilän ja folion avulla. Öljyä ja jauhota folio ennen kuin laitat pizzapohjan siihen päälle. Laita valitsemasi täytteet pizzan päälle. Uuni 225-250 astetta, uunin alaosaan noin 7 min.
Huom! Tästä pizzapohjasta saat tehtyä ohuen ja sitä sen pitääkin olla. 

Tämän kerran täytteet oli:
Tomaattikastike
kinkkua
juustoraastetta (mikä muuten laitetaan heti tomaattikastikkeen jälkeen pizzan päälle)
tuoretta tomaattia
mozzarellaa
ja rucolaa

Välitilan laatoitus

Olisi siis tänään vuorossa. Valitsimme jo ennen kuin muutimme meidän keittiön välitilan laatat. Meillä ei varsinaisesti ole laattaa vaan luonnonkiveä. Luonnonkiven huono puoli on se että kivi on huokoista ja imee tahroja, nykyään kuitenkin saa kiven päälle erillaisia käsittelyaineita niin ettei kivi ime likaa itseensä.  Kiven työstäminen on myös hieman eri asia kuin laatan eli kiven kanssa pitää olla rälläkkä missä on timanttilaikka eli laattaleikkurit voi unohtaa. Cyproc seinää laatoitettaessa on hyvä laittaaa ensin primer esitartuaine, näin cyproc ei vedä kaikkea kosteutta laastista itseensä. Tässä muutama kuva keskeneräisestä laatoituksesta.

Ihan hyviä lettuja

Kun ei ole uunia ja leivontakuume on valtava, lievennettiin kuumetta letuilla. Eipä ole tullut tehtyä lettuja sitten moneen vuoteen. Tässä kuitenkin muutama kuva ja ohje ihan hyviin lettuihin

Ohje:
2 dl vichyä
3 dl maitoa
2 munaa
3 dl vehnäjauhoa
3 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria

+ paistamiseen oivariinia

Vaniljavaahto:
2 dl vispikermaa
sokeria
Bourbon vanilla bowder maun mukaan.

Munat rikotaan ja vatkataan. Sekaan laitetaan puolet nesteistä ja sokerit+suola. Venhäjauhot sekoitetaan pikkuhiljaa seokseen niin että seos on tasaista. Viimeiseksi loput nesteet. Tavoitteena lettutaikinassa on saada tasainen seot ilman jauhopaakkuja ja näin jakamalla neste kahteen osaan se onnistuu. Ainahan voi myös laittaa jauhot esim siivilän kautta niin paakkuja ei synny. Anna taikinan levätä ja jauhojen turvota 30 min.

Lettujen paiston virallinen valvoja













Kaupan vaahtoutuvat vaniljavaahdot on usein vetisiä joten olen ratkaissut asiat ostamalla vispikermaa jonka maustan itse. Tämä TODELLA vaniljainen jauhe löytyi citymarketin tiskiltä ja nyt sitä on tullut käytettyäkin monesti leivonnassa.

Suosikki hillo on myös hieman speciaalimpi tuttavuus eli Den Gamla Fabrikenin vadelmahillo